Hannah Jurvansuu

Ystäväni näytti minulle netistä pätkän Englannin Idolseista. Persoonallinen nuori mies lauloi siinä antautuneesti pistäen kaikkensa peliin. Päätteeksi hän sai kuulla olevansa turhin ihminen, jonka raati oli elämässään nähnyt, täysin hyödytön! Sympatiani olivat täysin miehen puolella, ja toivon ja rukoilen hänen selviävän tuosta tyrmäyksestä. 

Moni muukin on saanut jo lapsesta lähtien kuulla olevansa huono, tyhmä, ruma tai suorastaan vahinko. Ulkonäkö, vaatteet ja kaverit ovat varsinkin nuorelle hyväksytyksi tulemisen mittari. Aikuiselle ura, omaisuus tai ansiot - miehille autot - voivat kertoa, että "olen jotain". Mutta entä jos listalta löytyy vain onnettomia ihmissuhteita, irtisanomisia ja rahahuolia?

Elämäänsä turhautuneita riittää. Jonkun oloa voi helpottaa, jos voi syyttää kaikesta vanhempiaan, puolisoa tai ihan ketä tahansa. Terveen itsetunnon puute aiheuttaa suuren osan yhteiskunnassamme esiintyvistä ongelmista. Mistä apu ei-toivotulle, masentuneelle, rumalle ja luuserille? - Mielialalääkkeistä ja muista kemikaaleista vai plastiikkakirurgilta? Kuka kertoisi, miten arvokas ja kaunis olet omana itsenäsi? Miten voisit saada kokemuksen omasta tarpeellisuudestasi?

Ihmisarvosta on tullut suhteellinen käsite. Mielipidemittausten mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa eutanasiaa ja olisi valmis hyväksymään dementoituneen vanhuksen tai vaikeavammaisen armomurhan ilman henkilön omaa suostumusta. Jo alkuraskauden seulonnalla pyritään erottelemaan terveet vammaisista. Raskaudenkeskeytyksiä tehdään Suomessa kaikkiaan noin 11 000 vuodessa, suurin osa sosiaalisin perustein. 

Ihmiselämän koskemattomus on ihmisoikeuksien ja yhteiskunnan perusta. Kukaan ei ole vahinko. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas sellaisena kuin on. Luoja iloitsee sinusta kuin taiteilija omasta luomuksestaan; sinun ei tarvitse yrittää olla yhtään enempää tai vähempää kuin mitä olet. 

"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä... Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut." Katkelmat Psalmista 139 puhuvat myös syntymättömän lapsen elämänoikeuden puolesta. 

Itsensä hyväksymisellä on yksilön ja hänen ympäristönsä hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Voimme asenteillamme joko vahvistaa tai tuhota toisen ihmisen olemassaoloa. Jeesus puolusti ihmisen koskemattomuutta voimakkaasti: "Jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Se taas, joka sanoo veljelleen: `sinä tyhjänpäiväinen`, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion. Mutta se, joka sanoo: `sinä hullu`, on ansainnut helvetin tulen."

Kun elämä potkii päähän, erilaisilla yhteisöillä on tärkeä merkitys siinä, ettei elämänhallinta pääse karkaamaan käsistä. Henkisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn tarvitaan yhteistä huolenpitoa toinen toisistamme. Jonain päivänä tulee jokaiselle se hetki, jolloin tarvitsee toisten apua. Kenelle sinä voisit olla iloksi ja rohkaisuksi tänään?