Hannah Jurvansuu

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero nosti TV-haastattelussaan 24.1. Suomen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi syrjäytymisen kasvun. Syrjäytymisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen joutuu esimerkiksi työttömyyden, alkoholinkäytön tai mielenterveysongelmien vuoksi sivuun normaalista elämästä eikä koe voivansa itse parantaa tilannettaan millään tavalla. Syrjäytymisestä johtuvat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet hälyttävästi. Esimerkiksi alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia on maassamme vuosittain noin tuhat ja väkivaltarikoksia monikymmenkertainen määrä. 

Jos maatamme kohtaisi sotilaallinen uhka, olisimme todennäköisesti kansakuntana rinta rinnan asemissa puolustamassa kotejamme ja lapsiamme. Puolustusmäärärahojen lisäystä tuskin moni asettaisi kyseenalaiseksi. Mutta kuka ottaa vakavasti, kun miehiä ja naisia kaatuu viereltämme sosiaalisista syistä? Syrjäytymispuheita on usein pidetty “sosiaalitätien höpötyksinä”, ja siksi on hyvä, että myös miehiset auktoriteetit nostavat keskusteluun sosiaalisia ydinkysymyksiä. Nyt tarvitaan jämeriä isänmaallisia toimenpiteitä kansamme turvallisuuden ja tulevaisuuden puolesta.

Ulkoisten elinolosuhteiden vertailussa Suomi on listattu viime syksynä jopa maailman parhaaksi maaksi, mutta tasan ei käy onnen lahjat Suomessakaan. Eriarvoisuus näyttää entisestään kasvavan. THL:n tuoreen kartoituksen mukaan heikoimman elämänlaadun riskiryhmään kuuluu lähes kolmannes suomalaisista. Pitkäaikaistyöttömät, työttömät nuoret, vähävaraiset lapsiperheet ja yksinhuoltajataloudet ovat kaikkein tiukimmilla. Henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat keskittyvät yhä useammin samoihin osoitteisiin. Seuraa masennusta, mielenterveyden häiriöitä, ihmissuhteiden rikkoutumisia, alkoholisoitumista ja yksinäisyyttä. Kun tuohon kierteeseen joutuu, niin sieltä onkin vaikeampi löytää enää ulos.

Arkielämän ongelmatilanteissa apua tarjoavien viranomaistahojen resurssien on oltava sellaiset, että kansalaisten luottamus avun saamiseen säilyy. Tarvitaan hyvä sosiaalitoimi ja nykyistä tasaisempi tulonjako. Rikosten määrää voidaan vähentää puuttumalla jo mahdollisimman varhain syrjäytymiseen, koulukiusaamiseen ja perheongelmiin. Usein syrjäytymiskehitys alkaa jo alaluokilla. Suomen koulujärjestelmä suosii eteviä lapsia, jotka jaksavat lukea. Kaikki eivät pärjää vaikka kuinka tekisivät läksynsä, ja siitä seuraa turhautumista. Koulujärjestelmässä tulisikin huomioida paremmin toiminnalliset pojat. Kaikilla ei ole varaa edes hyviin harrastuksiin. Moni menettää elämänsä hallinnan yhä nuorempana. Myös päihdeongelmien hoito on tehokasta rikostorjuntaa.  

Kun elämä potkii päähän, erilaisilla yhteisöillä on tärkeä merkitys siinä, ettei elämänhallinta pääse karkaamaan käsistä. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää ihmisten keskinäistä huolenpitoa ja toimivia ihmissuhteita. Siksi on tärkeää vahvistaa yhteisvastuuta ja luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle. Usein esimerkiksi työttömät on leimattu itse ongelmiensa aiheuttajiksi. Vaatii yhteiskuntarakenteiden ja asenteiden muuttamista, että jokainen voi kokea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi, jolla on mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa elämäänsä. Uusien trendien valossa erilaisilla elämäntapayhteisöillä voisi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli myös työllistäjinä.

Isänmaan puolustaminen merkitsee huolenpitoa koko yhteiskunnasta ja kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnista.

Hannah Jurvansuu, nuorisotyönohjaaja, Hamina