Hannah Jurvansuu

Ole mukana! 

Arvoni ja toimintatapani: 

Maailma muuttuu ja arvot kovenevat. Yhteiskunnan suunnannäyttäjiä ja päättäjiä valittaessa tärkein kriteeri on se, millaisia he ovat ihmisinä ja millaiset arvot heitä ohjaavat.

Minun sydämeni valinta on kristillisdemokraattinen arvopohja. Se korostaa ehdotonta ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, ihmisten omaa yritteliäisyyttä sekä vastuunottoa itsestä, lähimmäisistä ja luomakunnasta. Raamatun eettisiin periaatteisiin pohjautuva arvopohja luo yhteiskunnalle kestävän perustan ja takaa oikeuden ja hyvinvoinnin kaikille henkilöön katsomatta. Vastaavasti näistä ohjeista luopuminen lisää monenlaisia henkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ja vie yhteiskuntaa kohti kaaosta. (Lue myös KD:n arvot, jotka löytyvät vasemmasta marginaalista.)

Poliittisen kiinnostukseni kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen kaikki alueet, ja kristillisdemokraattina tehtäväni on palvella kaikkia kansalaisryhmiä oman arvoperustani pohjalta. Työni perustuu tiiviiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Politiikka ei ole sooloilua vaan tarvitaan paljon ihmisten kuuntelemista, erilaisiin elämäntilanteisiin samastumista, asioihin perehtymistä ja ongelmien ratkaisemista. Kussakin asiakysymyksessä on tärkeä etsiä ja tehdä yhteistyötä tavoitteiltaan samanhenkisten ihmisten ja ryhmien kanssa. Yhteistyönä asiat menevät varmemmin eteenpäin ja kaikki työ on vaikuttavampaa. 

Konkretia / Tästä on kyse! 

Eduskunta säätää lait ja päättää valtion veroista ja menoista. Nämä päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti meidän kaikkien elämään. Listasin tähän konkreettisia asioita, joiden puolesta itse kansanedustajana toimisin. Suuri osa näistä on kirjattu myös Kristillisdemokraattien vaaliohjelmaan: 

1. TALOUS TASAPAINOON OIKEUDENMUKAISELLA TAVALLA

• Valtion velkaantuminen pysäytettävä. Ei ole isänmaallista elää yli varojen ja jättää velat lasten maksettavaksi.
• On oikeudenmukaista, että ne, jotka menestyvät paremmin, kantavat vastuuta niistä, joiden lähtökohdat ovat heikommat. Yhteisvastuuta on noudatettava käytännössä esimerkiksi korottamalla suurten omaisuuksien ja pääomatulojen verotusta. Heikoimmassa asemassa olevat on asetettava säästötoimien ulkopuolelle, ja heitä on päinvastoin tuettava.
• Valtion ja kuntien välinen tehtävien ja rahoituksen jako sekä verotus on käytävä huolella läpi uudelleen. Ne tehtävät, joilla ei ole selkeää paikallisen päätöksenteon merkitystä, siirretään pois kuntien vastuulta.
• Kohtuullisen palkkatason hyväksyminen on ensivaiheessa välttämätön asennemuutos talouden vakauttamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
• On verotettava enemmän sitä, mistä on haittaa ja mitä ihminen ei tarvitse, ja vähemmän sitä, mitä ihminen tarvitsee. Valtion tuloja tulee lisätä mm. pankki- ja luottolaitosverolla, lyhytaikaisten omistusten myyntivoittoverolla, valuutta- ja pörssiverolla, muovipakkausverolla sekä asteittaisella alkoholi- ja tupakkaveron kiristyk-sellä. Makeisvero tulee muuttaa sokeriveroksi.
• Harmaa talous saatava kuriin valvontaa lisäämällä sekä poliisin ja tullin resurssejä lisäämällä. Rakennusalalla verorekisteröinti hoidetaan liittämällä veronumero työntekijöiden tunnistekorttiin. (Harmaan talouden aiheuttama menetys valtiolle noin 6-10 mrd euroa vuodessa.)
• Kristillisdemokraateilla on olemassa vastuullinen ohjelma ja konkreettinen vaihtoehtobudjetti velkaantumiskierteen katkaisemiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

2. TYÖTÄ LUODAAN TUKEMALLA YRITTÄJYYTTÄ

• Kristillisdemokraateilla on ainoana puolueena kattava ja realistinen yrittäjyysohjelma, jonka avulla parannetaan pk-yritysten työllistämisedellytyksiä, niin että ne työllistävät eduskuntakauden lopussa miljoona suomalaista. Ohjelman parannuksia ovat mm. palkan sivukulujen vähentäminen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän osalta määräajaksi, yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä työttömyys- ja sosiaaliturvan parantaminen sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysverotus, mikä on Suomelle elinehto.
• Yrittäjän työterveyshuoltoa on parannettava.
• Perintövero on poistettava yrittäjän tai maatilan sukupolvenvaihdoksessa.
• Mitä enemmän yritysten kasvumahdollisuuksia kehitetään, sen vähemmän joudutaan miettimään verojen korottamisia ja palveluiden leikkauksia.

3. KOKO TYÖVOIMA KÄYTTÖÖN

• Työllistämistoimenpiteitä on tehostettava. Työllistymistä rajoittavat tekijät on huomioitava kokonaisvaltaisesti. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on parannettava niin, että lyhyenkin työsuhteen vastaanottaminen on kannattavaa. Yrityksiä ja yhteisöjä tulee kannustaa työllistämään mielekkäällä tavalla. 
• Nuorten opinto-ohjausta ja yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä. Myös opiskelun pitää olla aina kannattavaa. Opiskelijoille tarjottava ansiomahdollisuus ilman opintotuen menettämistä.
• Työvoimatarve kasvaa räjähdysmäisesti muutaman vuoden sisällä, kun lähes puolet kuntien ja valtion työntekijöistä eläköityy. Uusien työntekijöiden kouluttamistarve on ennakoitava jo nyt, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkoja on tuntuvasti lisättävä.
• Työvoiman vähetessä ja hoidettavien määrän kasvaessa on reilua, että teemme saman osuuden töitä kun on ennenkin tehty. Keskimääräistä eläköitymisikää nostetaan ensisijaisesti panostamalla työssä jaksamiseen. Eläkkeelle jäämisen oltava joustavaa ja työn jatkamiseen kannustavaa. Vanhuuseläkeiän yli työssä jatkavien ansiotuloverotusta kevennettävä. Kannustimena voisi käyttää ns. supereläkekarttumaa kun jatkaa työssä 63-68 ikävuosina.
• Kun nuorisotyöttömyys ja keskimääräinen työttömyysaste on saatu alenemaan ja työvoimatarve kasvaa, voidaan työperäistä maahanmuuttoa suosia. Ensisijaisesti parannetaan Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten edellytyksiä työllistyä Suomeen esimerkiksi sisällyttämällä opintoihin pakolliset suomenkielen kurssit. Maahanmuuttajan kotoutumisen lähtökohtana on oltava työllistyminen, ja sille on luotava edellytykset.
• Työvoiman ulkopuolella olevat osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajat ja työttömät ovat se voimavara, joka ratkaisee tulevan työvoimapulan, kun heidät onnistutaan työllistämään tukitoimin. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä ei kykene työhön terveydellisistä syistä. Siksi työkyvyn ylläpito ja kuntoutus ovat taloutemme elinehtoja.

4. PERHE ON YHTEISKUNNAN PERUSPILARI

• Suomen tulevaisuus rakennetaan perheissä ja kodeissa. Ennaltaehkäisevää vanhemmuuden ja parisuhteen tuen näkökulmaa tulee vahvistaa. Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempien eron ja erilleen muuttamisen. Sovittelu tulee palauttaa avioeron ehdoksi, kun perheessä on alaikäisiä lapsia.
• Päivähoitoon on luotava useita vaihtoehtoja tukemaan perheen ja työn yhteensovittamista.
• Lapsilisä on jätettävä toimeentulotuen ulkopuolelle.
• Lapsiperheiden kotipalvelun tulee olla tietyissä tilanteissa tasavertainen oikeus
• Perhevapaan kustannusten jaon on jakauduttava tasaisemmin. 
• Omien lasten hoitamisen pitää kerryttää eläkettä (vrt. lastenhoitajan eläkekertymä).
• Lapsiperheen tulonsaajille tarvitaan erityinen ansiotulovähennys lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi.
• Elatustuen tasoa nostamalla on tuettava pienituloisen yksinhuoltajan asemaa.
• Työllistävää kotitaloutta on tuettava niin että kotiin palkatun henkilön kustannukset verovähennyskelpoisiksi. Samalla lisätään työllisyyttä ja hepotetaan lapsiperheiden ja ikäihmisten arkea.
• Avioliitto säilytettävä miehen ja naisen välisenä. 
• Lastensuojelun painopiste on konkreettisin toimin siirrettävä kalliista korjaavasta toiminnasta ehkäisevään työhön.
• Seuraavaan hallitukseen tulee valita perheministeri, jonka vastuulla laajasti perheitä koskevat asiat.

5. IHMISARVO ON MARKKINA-ARVOA TÄRKEÄMPÄÄ

• Yhteiskuntarakenteita ja asenteita on muutettava niin, että jokainen kansalainen voi kokea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi, jolla on mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa elämäänsä.
• Taloudellista ja sosiaalista syrjääntymistä on ehkäistävä. Toimeentulotuen ansiotyön tulorajaa tulee korottaa. Tulottomien ja pienituloisten minimisairauspäivärahan 55 päivän karenssi on poistettava. Työmarkkinatuen tarveharkinta on poistettava. Perusturva on nostettava sellaiselle tasolle, että se takaa pitkäaikaissairaille sosiaalisesti hyväksyttävän elintason. 
• Kotitalouksien pikaluottotoimintaa on rajoitettava ja vastaavasti sosiaalista luototusta lisättävä ylivelkaantumisen vähentämiseksi. Kotitalouksien velkaantumisprosentti suhteessa käytettäviin varoihin on jo 120 %. Kotitalouksien velkaantuminen katkaistava pikaluottotoiminnan rajoittamisella ja vaatimalla lainoja myönnettäessä hyvää takaisinmaksukykyä.
• YK:n vammaisia koskeva yleissopimus on hyväksyttävä myös Suomessa.
• Erilaisten yhteisöjen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä on merkittävä. Yhdistysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa esimerkiksi mahdollistamalla erilaisin tukivaroin vapaaehtoistyön organisointityö. Näin saadaan huomattava kolmannen sektorin ilmainen työresurssi käyttöön. 

6. ON SAIRASTA SÄÄSTÄÄ TERVEYDESTÄ

• Terveyspalvelut on järjestettävä kattavina julkisina peruspalveluina. Ennaltaehkäiseviin palveluihin ja terveyskeskusten toimintaan panostaminen näkyy väestön työkyvyssä ja työn tuloksissa. Jonojen nopea purku on edullisempaa kuin tukien maksu ja työpanoksen menetys jonotusaikana. 
• Vakituisten lääkäreiden asemaa tulee vahvistaa ja keikkalääkäreitä vähentää.
• Väestöryhmien terveyseroja on kavennettava asettamalla terveydenhuollon kuluille yhtenäinen maksukatto. Ennaltaehkäisevät lakisääteiset terveystarkastukset on järjestettävä myös niille, jotka eivät ole työ- ja opiskeluterveydenhuollon piirissä.
• Mielenterveyspalveluiden hoitotakuuseen on sisällytet-tävä oikeus hakea nopeasti apua ongelmiinsa ilman jonotusta matalan kynnyksen lähipalveluista. Erityisesti nuoret on huomioitava. Näin ehkäistään kallista laitoshoitoa ja ennenaikaista eläköitymistä.
• Yli puolet terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu alkoholista, tupakasta, liikkumattomuudesta ja vääristä ruokailutottumuksista. Omasta terveydestä huolehtimiseen tulee kehittää valtakunnallisia ja paikallisia kannustinjärjestelmiä.
• Tehokkain tapa vähentää alkoholin käyttöä ja tupakointia on vaikuttaa hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Alkoholin ja tupakan verotusta tulee asteittain kiristää; tavoitteena tulee olla yhtenäinen riittävä verotaso koko EU:n alueella.

7. HYVÄ VANHUUS ON TURVATTAVA LAILLA

• Vanhustenhoitoon tarvitaan lakisääteisiä määräyksiä riittävästä henkilöstömitoituksesta ja tukipalveluista. Toimintakykyä lisäävä työote tulee olla painopisteenä. Esimerkiksi toimintakykyä heikentävästä lääkkeiden liikakäytöstä on päästävä eroon.
• Omaishoidon tuki on saatava subjektiiviseksi oikeudeksi, jos vaihtoehtona on laitoshoito. Tuen maksaminen on siirrettävä Kelan hoidettavaksi, ettei se ole kiinni kunnan taloudesta. 
• Omaishoitajalle tulee taata viikoittainen vapaapäivä. Omaishoitajan eläketurva ja verotus täytyy korjata oikeudenmukaisiksi.

8. OMAVARAISEKSI RUUAN- JA ENERGIANTUOTANNOSSA

• Maamme omavarainen vesi- ja ruokahuolto sekä energiatalous on turvattava kaikissa olosuhteissa.
• Lähi- ja luomuruokatuotantoa on tuettava, ja se on nostettava uuteen arvostukseen! Suomi on säilytettävä geenimanipulaatiosta vapaana tuotantoalueena.
• Biovoimasta on luotava Suomelle kilpailuvaltti. Kaikkea kotimaista uusiutuvaa energiaa ja uusia energiamuotoja on voimallisesti kehitettävä.
• Suomen energiaomavaraisuus on turvattava biovoiman avulla: tuulienergialla, maalämmöllä sekä erityisesti biokaasulla, puuenergialla ja puusta saatavilla polttonesteillä.
• Varaavan takan tai muun varalämmön lähteitä kotitalouksiin tulee suosia kriisien varalle.
• Puurakentamista tulee edistää ja suosia julkisessa rakentamisessa.
• Maaseutuyrittäjän edellytyksiä työnantajana ja bioenergiayrittäjänä tulee lisätä.

9. YMPÄRISTÖ

• Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista voidaan olla montaa mieltä, mutta ilman/vesien saastuinen ja luonnonvarojen väheneminen ovat selkeitä faktoja, joiden vuoksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Vastaus ympäristöongelmiin löytyy ihmisestä itsestään: on palattava vanhojen ekologisten perinteiden, kohtuullisen elämäntavan, kestävien tavaroiden ja säästäväisyyden kulttuuriin.
• Luonnolla on itseisarvoa. Luonnon monimuotoisuus on turvattava.
• Rautateiden rakentamista on tuettava ja liikennettä siirrettävä enemmän raiteille, koska se on huomattavasti edullisempaa ja aiheuttaa vähemmän päästöjä. Maaliikenteessä tulee panostaa vähäkulutuksisten, biopolttoaineita käyttävien ja hybridiautojen sekä sähköautojen käyttöönottoon.
• Suomen tavoittena tulee olla laaja, globaali ja sitova ilmastosopimus ja oikeudenmukainen osuus Suomen kannettavaksi. Turvetuotannosta tulee luopua kokonaan sen haitallisten ilmasto- ja vesistövaikutusten vuoksi.

9. ELINVOIMAA KOTISEUDULLE

• Hamina-Vaalimaa -moottoritien ja Valtatie 26:n rakentaminen tukevat alueemme kehittämistä. Nopea Helsinki-Kotka-Vaalimaa -rantarata toisi asukkaita ja elinvoimaa ruuhkaiselta pääkaupunkiseudulta Etelä-Kymenlaaksoon. Se tukisi myös kestävää kehitystä. Itäisen rantaradan kehittämisselvitys tulee saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
• Kaakkois-Suomen koululaisille antaa oikeus vaihtaa pakollinen ruotsinkieli venäjään, koska venäjä on tarpeellisempi täällä. Ei kuitenkaan pakkovenäjää.

10. TURVALLISUUS JA ULKOPOLITIIKKA

• Suomen ei tule ottaa vastattavakseen taloutta huonosti hoitaneiden EU-jäsenmaiden velkoja tai kansainvälisten rahoituslaitosten riskejä minkään järjestelyn kautta (ei velkakirjoja tms).
• EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka perussopimuksissa on rajattu jäsenmaille kuuluviksi kuten opetus-, sosiaali- ja terveystoimi.
• Maamme turvallisuus heikentynyt lähinnä sosiaalisista ongelmista ja lisääntyneestä päihteidenkäytöstä aiheutuneiden ongelmien sekä ulkomailta tulevan rikollisuuden myötä. Päihdeongelmien hoito on tehokasta rikostorjuntaa.
• Ulkomaisten rikollisjärjestöjen tunkeutuminen Suomeen tulee tukahduttaa ja panostaa erityisesti prostituution, ihmiskaupan, ihmissalakuljetuksen, ääri-islamilaisen terrorismin ja huumerikollisuuden torjumiseen.
• Maatamme ei tule viedä sotilasliittoutumien jäseneksi. Oma itsenäinen puolustus ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parempi vaihtoehto. USA:n johdolla maailma olisi liian sotaisa.
• Lähi-idän alueen tapahtumilla on maailmanlaajuinen vaikutus. Suomen tulee tunnustaa Israelin valtion oikeus turvallisiin rajoihin.

11. KEHITYSYHTEISTYÖ

• Rikkaana länsimaana Suomen kehitysyhteistyöpanosta on nostettava YK:n suosituksen mukaisesti 0,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2015 mennessä. Kehitysavun tulee kohdentua ensisijaisesti kohdeväestön omien tietoa ja ammattitaitoa lisäävien valmiuksien parentamiseen. Kehitysyhteistyön valtiontukea saaville kansalaisjärjestöille tehdyt lahjoitukset tulisi olla verovähennyskelpoisia.
• Reilun kaupan periaatteella toimivaa järjestelmää, jossa kehitysmaiden köyhille tarjotaan mahdollisuus nousta ahdingosta omalla työllään, on tuettava. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee ottaa määrätietoisesti esiin kehitysyhteistyössä ja kansainvälisessä kauppapolitiikassa.